tiistai 29. joulukuuta 2015

Aamupaino 93 kg

Tämä alkuviikko ei ole mennyt syömisten kannalta niin fiksusti, mutta aamupaino oli tänään sentään positiivinen näky, onhan se 300 grammaakin sentään jotain. Sorruin eilen ostamaan joulusuklaita alennuksesta, ostin yhden suklaalevyn, rasian Amerikan pastilleja ja pussillisen Maraboun NonStoppeja. Ei olisi pitänyt. Voisin viedä huomenna nuo loput herkut kumppaneille, niin ei tulisi ainakaan yksin ahdettua niitä suuhun. Olen nimittäin niin pihi, etten pysty edes heittämään noita karkkeja roskiin.

Tällä viikolla en ehdi myöskään uimahalliin uimaan ja vesijumppaamaan, mutta onneksi ensi viikolla menen sitten kahdesti, josko saisi tätä läskiä kadotettua siinä jumpan avulla. Olin jo ehtinyt ajatella sitäkin, että jos tosiaan on näin lauha talvi, niin tottakai voin aloittaa taas työmatkapyöräilyn, jotta painoa katoaisi. Mutta ei, tulikin pakkasasteita, ja minä laiska paska en halua polkea kylmällä säällä.

Jotain iloa sentään, menen ensi tiistaina työhaastatteluun. Nykyinen työni on sosiaalisesti todella kuormittava, joka on johtanut aikamoiseen erakoitumiseen. En käytännössä näe työn ulkopuolella muita ihmisiä kuin kumppanini. Ja ruokakaupan kassaneidin.

Tajusin myös, että voisin pitää nyt tammi- tai helmikuussa kaksi viikkoa lomaa. On kuitenkin kertynyt jo useampi lomaviikko tälle vuodelle, niin kai niistä kaksi voisi hyvin pitää jo nyt? Täytyy vaan pitää huolta, ettei pääse lihomaan lomalla, vaan koittaa silloinkin käydä jonkun verran uimahallissa. Typerää kun en oikeastaan tykkää mistään muusta kuin uimisesta liikuntamuotona. Tanssiminen on kivaa, mutta koreografiat on vaikeita, joten mieluiten joraisin baarissa villisti omalla tavallani. Tämä sosiaalinen erakoituminen on vain johtanut siihen, että en näe juuri ollenkaan ystäviäni, saati käy heidän kanssa ulkona.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti