Taas törmään tähän, minussa on vikaa.
Paino on jumissa, olen syönyt liikaa.
Kohdalleni sattui kaksi todella mielenkiintoista ihmistä tämän kuukauden aikana ja kaikki vaikutti ihan lupaavalta, kunnes kävi ilmi, ettei heitä todellisuudessa kiinnosta viettää kanssani niin paljon aikaa, kuin mitä minulla olisi antaa. Olin typerä, kun kuvittelin että heitä voisi kiinnostaa. Miksi kiinnostaisi? Olen oksettava.
Onneksi toinen heistä on kuitenkin antanut minulle tehtäviä, jotka ehkä laittavat minut ruotuun. Ehkä voin ansaita yhteistä aikaa? Se kävisi ainakin hyvin yhteen ansaintalogiikkani kanssa. Sain tehtäväksi käydä joka aamu ennen klo 10.30 vähintään viiden kilometrin lenkillä. Viikonloppuisin lenkin voi tehdä mihin aikaan vain, mikä on minun suuri onni. Joka tapauksessa tehtävä on minulle rankka, paitsi silloin kun koirat ovat luonani. Koirien ollessa kanssani se on ihan loogista, silloin haluankin antaa heille pidempiä lenkkejä, niin joka-aamuinen pidempi aamulenkki kuulostaa vain hyvältä. Mutta ilman koiria ulos lähteminen tuntuu suurelta haasteelta. Onneksi tämä kuitenkin voi auttaa minua edistymään tavoitteissani.
Olen huomannut, että ihmiset, joista pidän, eivät vain halua viettää kanssani niin paljon aikaa, kuin mitä minä haluaisin viettää heidän kanssaan. Olen viallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti